Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 18. toukokuuta 2015

Riesling- ja spätburgunderviikot, ravintola Hella & Huone

C:n upean kokemuksen jälkeen jatkoimme vielä viimeiselle rastille, ravintola Hella & Huoneeseen Sorsapuiston laidalle. Arto Rastaan luotsaama ravintola on aiemmin tehnyt kunnianhimoista ranskalais-skandinaavista fine diningia. Nyt vuoden alusta linja on kuitenkin päivittynyt puhtaasti skandinaaviseksi, mikä istuu sekä ravintoloitsijan että keittiöpäällikön lähituotteita painottavaan filosofiaan.

Ravintola oli perjantai-iltana melko täysi, mutta meidät otettiin hyvin vastaan. Saimme maistettavaksemme neljän ruokalajin teemamenusta kolme annosta. Menun ruuat olivat ylistyslaulu suomalaisille puhtaille raaka-aineille, joista oli saatu nousemaan esiin myös aivan uudenlaisia puolia. Hellassa ja huoneessa menu oli toteutettu niin, että ensin oli valittu viinit ja annokset suunniteltu niille sopiviksi.

Ensimmäinen maistamamme annos oli riimihevosta Sääksmäeltä. Hevosen liha oli sokerisuolattu, jotta siinä saatiin säilymään lihan täyteläinen ja puhdas maku. Hevonen valittiin, koska haluttiin lihaisuus muttei kuitenkaan riistan makua. Annoksen upein osa olivat kuitenkin mielestämme "sipuli-asiat": Pyree, friteerattu, karamellisoitu, tuore kevätsipuli...
Viininä tälle Kloster Eberbachin Pinot noir Crescentia 2011. Tuoksussa kirsikkaa, hyvin kypsää puolukkaa, savua ja lakritsiakin. Maku on keskitäyteläinen ja marjaisen hapokas. Etenkin sipulit nostavat viinistä esiin mausteisia piirteitä. Viinin hapokkuus tuo vastapainoa makeille, jota sipuli-asioista löytyy melko reippaasti.

Pääruuaksi saamme taas yhden mahtavan version pyhäjärven kuhasta. Kala on savustettu heinällä pinnastaan ja kypsennetty tämän jälkeen ennen tarjoamista nokkosöljyssä. Lisukkeena annoksessa on tuoretta kevätporkkanaa, fermentoitua porkkanaa, maahumalaa ja aivan upeaa voiherakastiketta. Annos on kaunis, ja fermentoitu porkkana on aivan järjettömän hyvää. Vieläkin parempaa on voiherasta valmistettu kastike, jonka upea hapokkuus toimii annoksen määrittävänä piirteenä.

Viininä tälle Max Ferdinand Ricterin Riesling perinteinen Moselin riesling. Klassinen, hieman makea ja petrolinen riesling on klassinen yhdistelmä vaalealle kalalle. Viinin makeus ja hapokkuus pelaavat hienosti annoksen hapokkaan kastikken ja puhtaan makuisen kalan kanssa. Petrolisuus toistaa hyvin kalassa olevaa hentoa savu-aromia.

Jälkiruokana oli raparperiä, joka oli ollut keittiöpäällikön vaatimus menuun. Tämän kohdalla siis oli ensin valittu jälkiruuan pääraaka-aine, sitten sille sopiva viini ja lopuksi viilattu annos täydellisesti viiniin sointuvaksi. Annoksessa oli raakaa, marinoimalla pehmennettyä juuri noussutta raparperiä, kermaviili-aniscremeä, anismarenkia, raparperisorbe'ta sekä kesän ensimmäisiä kukkia. Kaunis, moniulotteinen ja keväinen annos. Viininä tälle Ferdinand Ricterin Juffer-Sonnenuhr Auslese 2013. Makea, äärimmäisen hapokas klassinen Moselin makea viini. Tuoksussa hunajaa, sitrusta, ananasta. Hapokkuutensa vuoksi keveä viini, jonka pitkä ja hunajainen maku tuntuu suussa pitkään. Tämä viini maistettiin jo aiemmin Näsinneulassa, mutta tämän annoksen kanssa sitä ei tunnistanut samaksi. Raparperin nosti viinistä sellaisen hapokkuuden, että viinissä ei ollut häivähdystäkään raskaudesta. Hieno pari!

Kokonaisuutena Hella & Huoneen uusi skandinaavinen linja vakuutti. Lähituotteita oli käsitelty kunnioittaen ja kekseliäästi. Keittiöpäälliköstä paistoi intohimo ja rakkaus puhdasta raaka-ainetta kohtaan. Tämä yhdistettynä kauniiseen kädenjälkeen vie pitkälle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti