Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Semillonia lasissa ja aussihenkistä ruokaa lautasella.

Ruokahaasteen toinen maa osui Katrille ja vaikeusastetta nosti vasta lauantaina aamupäivällä saadut raaka-aineet ja viini. Heikki oli vieraillut Kalaliike Nygrenin tiskillä lauantai-aamuna ja tuoreesta kalamarista idea sitten lähti. Vielä, kun sokoksen alkosta löytyi hieman ikääntynyttä Australialaista Semillonista tehtyä viiniä niin aihe oli lukkoon löyty.

Katrin yllätyskorista löytyi siis kalamaria, kampasimpukkaa, jättirapuja, mango, avocadoa, limeä, korianteri, chiliä, paprika, puna-ja salottisipulia, macadamiapähkinöitä ja ananasta. Niistä sit piti keksiä kolmen ruokalajin menu annetulle viinille. Australiassa emme ole valitettavasti vielä käyneet, mutta ajatukset ruokien suhteen lähti heti grilliruokien pariin. Kun kerran mereneläviä oli paljon valikoimassa niin ne näytettelivät kahdessa ensimmäisessa ruokalajissa pääosaa.Parinkymmenen minuutin pähkäilyn jälkeen menu oli päätetty ja sit vaan toteuttamaan.

Alkuruokana oli äyriäissalaatti mustekalasta ja ravuista, jota oli maustettu chilillä, korianterilla ja mangolla. Kaveriksi sitten salaatin kanssa yrttisalaattia, lime-avocadomoussea ja karamellisoituja macadamiapähkinöitä. Pääruokana tarjosin vaniljavoissa grillattuja mustekaloja, jättirapuja ja kampasimpukoita. Kaverina sit valkosipulimajoneesia, grillattua ananasta ja kasviksia. Jälkiruokana sit rommilla liekitettyjä ananasta ja mangoa. Jälkkärille löytyi vielä pakkassta hieman jäätelöä. Ei olleenkaan huono setti varsinkaan, kun raaka-aineet sai tietää vasta aamulla.

Viininä kahdelle ensimmäiselle ruualle oli 100% semillon Hunter Valleysta. Alueen semillonit ovat tunnettuja siitä, että ne kestävät upeasti ikääntymistä eivätkä muistuta mitään muuta semillon-viiniä vaan omaavat täysin oman luonteensa.

McGuigan Hunter Valley Semillon 2007 löytyy monopolin valikoimasta (ainoana lajissaan, yllättäen...). Se on väriltään vihertävän keltainen, keskisyvä. Tuoksu on varsin moniulotteinen: Hikistä mineraalisuutta, pähkinäisyyttä, hunajaa, vaaleita kukkia ja jopa jonkinlaista 'sienimäisyyttä'. Hedelmä-aromi ei ole kovin voimakas, hentoa sitrusta ja hunajamelonia. Tuoksu muistuttaa etäisesti juran savagnin-viinejä. Suussa pyöreä, mineraalinen. Täysin kuiva, jäännössokerista ei ole tietoakaan. Happoa on kuitenkin edelleen raikastamaan viiniä, eikä tästä synny lainkaan tympeää mineraalista tunnelmaa. Makupaletille nousee hedelmistä greippimäistä katkeruutta etenkin jälkimakuun.

Viini sopi aivan mahtavasti äyriäisille, sillä mineraalisuus tunnetusti toimii merenelävien seurassa. Kohtalainen hapokkuus ja mineraalit toimivat myös alkuruuan avokadon kanssa jopa yllättävän hyvin. Annoksissa ollut chili hieman jännitti, mutta viini oli siinä riittävästi iän pyöristämä ja riittävän tuhti kestämään nuo tuliset tuulahdukset. Kaikken paras yhdistelmä olivat annoksissa olleet paahdetut macadamia-pähkinät yhdessä tämän hienon, moniulotteisen viinin seurassa.

Kokonaisuutena oivallinen ateria ja onnistunut viini-ruokapari. Tästä inspiraatiota, kun suomen talvi kestää ja kestää...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti