Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


torstai 24. huhtikuuta 2014

Ste Michelle riesling 2010

Vinexus on harvoja eurooppalaisia nettiviinikauppoja, josta löytyy edes kohtalainen valikoima uuden maailman viinejä. Me emme ainakaan ole muihin törmänneet. Briteissä näitä on, mutta kuljetuskustannukset ovat pääosin päätähuimaavia.

kuva: http://www.ste-michelle.com
Edellisessä Vinexuksen laatikossa tuli joka tapauksessa tämä riesling Columbia Valleysta Washingtonista. Alue sijaitsee Seattlen itäpuolella sisämaassa Cascadivuoriston takana. Ilmasto on mantereinen, maaperä tuliperäisen ja hiekkamaan sekoitus. Rypälevalikoima on varsin laaja, mutta riesling menestyy hyvin tällä kohtalaisen pohjoisella alueella.

Lasissa viini on sitruunankeltainen, kohtalaisen syvä väriltään. Tuoksussa tuntuu eksoottistakin hedelmää kuten pomeloa, hunajamelonia. Tuoksu on myös aromaattinen ja kukkainen. Kuitenkin täsäs tuntuu voimakas mineraalisuus, joka tuntuu hieman chenin blanc-tyyppisenä 'hikisyytenä'. Jossakin tennispallotuubin avaamisen ja pyörän sisägummin vaihdon välimaastossa. Viinissä on myös melko voimakas petrolinen tuoksu, josta arvasin tämän sokkona rieslingiksi, vaikka hedelmä- ja mineraaliaromit eivät eurooppalaista rieslingiä täysin muistutakaan.

Maku on ennen kaikkea mineraalinen ja kohtalaisen täyteläinen. Viini on kuivahko 7,2 g jäännössokerillaan, mutta täyteläisyyden kanssa tuo vähäkin tuntuu melko selkeästi ja lisää täyteläistä suutuntumaa. Hapot tässä ovat melko hyvin kohdillaan, ja yhdessä mineraalisuuden kanssa tämä on kyllä suuta kostuttava kokemus. Hedelmäisyys jää suussa melko vähäiseksi etenkin viinin hieman lämmettyä. Aivan kylmänä mineraalit taittuvat paremmin taka-alalle (vrt kivennäisvesi) ja hedelmä maistuu enemmän. (Tätä voikin käyttää esimerkkinä lämpötilan vaikutuksesta: Maustetussa kivennäisvedessä villivadelmaesanssi tai sitruuna maistuvat selvästi enemmän kylmänä. Lämpimänä mineraalisuus tulee tympeäksi ja peittää muut aromit.)

Viini on joka tapauksessa mukava, erilainen riesling. Tämä muistuttaa melko läheisesti taannoin alkon valikoimassa ollutta Columbia Wineryn Small Lot Rieslingiä, josta myös löytyi tuo huomattava petrolinen henkäys jo kohtalaisen nuorella iällä. Näiden kahden viinin perusteella sitä voisi pitää alueelle tyypillisenä, mutta koska kokemus rajoittuu näihin, en lähde tekemään pidemmälle meneviä oletuksia vaan etsin lisää alueen rieslingejä maistettavaksi. Alko ei tässä paljon helpota, alueen valkkareista löytyy kokonaista yksi, ja se on chardonnay.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti