Tamperelaisen pariskunnan seikkailuja viinin ja ruuan ympäriltä. Rakastamme vanhan maailman viinejä, mutta maistamme mielenkiinnolla kaikkea ja kaikkialta. Talvella pääpaino on punaisissa, kesällä maistelemme voittopuolisesti valkoviinejä. Kuplivia maistamme tasaisesti vuoden ympäri, näille aika on aina oikea! Ruokaa laitamme rakkaudella alusta alkaen: mitä tuoreemmista raaka-aineista, sitä parempi. Ruokapöydässämme on aina tilaa ystäville!


maanantai 17. syyskuuta 2012

Viikon viini: Quinta da Garrida Touriga Nacional

Viikon viini löytyi Kalevan Viiniklubin kokoontumisesta ja maisteluillasta, jollainen järjestettiin pitkästä aikaa. Teemaksi oli valittu Portugali, koska maan viineistä kaikilla klubilaisilla oli toisaalta hyviä kokemuksia, mutta toisaalta kokonaiskuva maan viinituotannosta hatara.

Maistettavana oli kaksi valkoista, 4 punaista ja yksi portviini. Viinit olivat Casal Garcia vinho verde, Crasto Douro, Sarvet (eli Dirk Niepoortin varta vasten suomen markkinoille tuottama viini), Quinta da Garrida, Touriga Nacional, Espor ao reserva 2009 ja valkoinen Esporao private selection 2009.

Vinho verde oli raikas siemailujuoma. Crasto oli robusti ja vahva douron punainen, Sarvetia sen sijaan haukuttiin fletkuksi, mansikkahilloiseksi ja jossain määrin "JP Chenet-mäiseksi". Daon alueelta tuleva Quinta Da Garrida oli pullon henkeläisten mielestä viineistä paras ainakin hinta-laatu-suhteeltaan.

Viini oli Syvän purppurainen, liki läpinäkymätön. Tuoksussa oli tammea, nahkaa,  vaniljaa, yrttisiä mauste-aromeja, multaa ja maata. Tuoksussa myös selkeää savuaromia. Punaiset marjat komppasivat hienosti, mutta ne olivat mukavasti taustalla, ikään kuin piilosilla. Maku oli voimakas, tanninit kohtalaisetn napakat mutta eivät hyökkäävät. Happoa oli riittävästi vaimakkaan suutuntuman aikaansaamiseksi. Maku oli pitkä. Tummat marjat voimistuivat, ja lakritsainen aromi nousi suussa selvästi voimakkaamaksi. Maku oli pitkähkö. Mielestämme tämä viini oli hintansa arvoinen, ja suosittelemme lämpimästi.

Esporaot olivat myös mielenkiintoisia, mutta tämän portugalin ykkösrivin tuottajiin kuuluvan talon tuotteista osataan pyytää myös asianmukainen hinta. Molemmat esporaot olivat kovin mineraalisia. Valkoisessa rypäleinä semillon 90%, lisäksi marsanne ja rousanne. Ei siis erityisen portugalilainen valikoima. Viini oli suussa hyvin täyteläisen öljyinen ja voinen. Hapokkuus melko vähäistä, sen sijaan hikistä mineraalia riitti muille jaettavaksi. Ruokaviininä hyvin viileänä hyvä, ei kuitenkaan siemailuun. Punainen Esporao oli samantyyppinen mineraalipommi ryyditettynä hyvillä tanniineilla ja eksoottisten hedelmien sijaan luumuisilla ja marjaisilla aromeilla. Hyvä viini tämäkin.

Kaikki punaiset hyötyivät selvästi ajasta lasissa.  Portugalilaisten kanssa päätettiin vielä jatkaa seuraavalla maistelukerralla myöhemmin syksyllä.

Tällasia viikonloppuna.  Loppuviikosta seura jälleen syksyistä viikon valintaa, viikonloppuna ajan salliessa Priorat part II.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti